For the Finnish Press

21.01.2016

Ystävien apu korvaa usein sukulaisten tuen sateenkaariväen elämänkriiseissä – queer-testamenttien teko yleistymässä 


Millaisia kokemuksia lesboilla, homomiehillä ja muilla seksuaalisesti marginalisoituihin ryhmiin kuuluvilla sekä trans* -ihmisillä on perintöasioista? Kuinka paljon he tekevät testamentteja ystäviensä, rakastettujensa tai queer-yhteisön hyväksi?

Tätä tutkitaan parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamassa kysely- ja haastattelututkimuksessa Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Isossa-Britanniassa, Romaniassa ja Unkarissa.

Vastausten tulva verkkokyselyyn on yllättänyt akatemiatutkija Antu Soraisen, joka on vastuussa projektista. Tähän mennessä kyselyyn on osallistunut ennätysmäiset 800 ihmistä.

Sorainen toivoo vieläkin enemmän osanottajia etenkin vähemmistöjen vähemmistöistä kuten suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten sateenkaari-ihmisten piiristä.

– Perintöjärjestelmä perustuu kapeahkoon ymmärrykseen sukulaisuus- ja perhesuhteista, johon kaikkien ihmisten todelliset hoiva- ja perhesuhteet eivät sovi. Monet lesbot, homot, ja muut seksuaalisesti marginalisoituihin ryhmiin kuuluvat ryhmät kuten myös transukupuoliset ihmiset elävät sellaisissa suhteissa ja perheissä, jotka jäävät juridisten määritelmien ulkopuolelle. Tekemieni noin 50 haastattelun perusteella vaikuttaa siltä, että monet saavat tukea queer-yhteisöiltä pikemmin kuin sukulaisilta silloin kun elämä kriisiytyy esimerkiksi sairauden, vanhuuden, eron tai taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Yksi haastatelluista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äskettäin eläköitynyt kustannuspäällikkö Rauno Endén, 66, kertoo että eräs hänen homomiesystävänsä joutui makaamaan vuosia sänkypotilaana erilaisissa hoitolaitoksissa.

– Läheiset homoystävät hoitivat hänen käytännön asioitaan ja vierailivat sairaalassa joka viikko. He syöttivät, juottivat ja viihdyttivät miestä. Tämä teki hänen viimeisistä elinvuosistaan merkityksellisempiä ja kevyempiä, sillä hänen sukulaisensa olivat etäisiä ja asuivat kaukana. Ilman homoyhteisön tukea hän olisi kärsinyt enemmän ja ollut yksin.

Endén itse on tehnyt testamentin jo vuosia sitten.

– Queer-testamenttilahjoitusten tuella voisi perustaa esimerkiksi pop up -kustantamon, joka toimisi silloin kun varoja ilmaantuisi. Näin saataisiin julki jo olemassa olevia loistavia käsikirjoituksia, joille ei kirja-alan ongelmien vuoksi nyt ole julkaisufoorumia. Kaunokirjallisuus voi avata uusia maailmoja ja auttaa haastamaan annettuja totuuksia, sillä kirjoissa on hahmoja, joihin voi samaistua. Kirjat tarjoavat paljon enemmän kuin sosiaalisen median lyhytjänteinen todellisuus, sanoo Endén.

Soraisen tekemissä haastatteluissa on käynyt ilmi, että sateenkaariväen keskuudessa on yleistymässä se, että testamentti tehdään puolison tai partnerin hyväksi.

– Olemme saaneet sadoittain enemmän vastauksia verkkokyselyyn kuin odotimme. Useimmat vastaajat ovat Suomesta. Maiden välinen vertailu tulee antamaan tärkeää tutkimustietoa siitä, mitä ongelmia eri maissa on, ja mitä poliittisten päättäjien tulisi ottaa huomioon, Sorainen toteaa.

– Alustavien tulosten mukaan esimerkiksi sateenkaariperheiden lapset saattavat olla perintöasioissa eriarvoisessa asemassa keskenään, etenkin silloin kun isovanhemmat suunnittelevat perinnön siirtoa sukupolven yli. Kansainväliset tutkimukset ovat viitanneet kummilasten erikoisasemaan queer-väen testamenteissa, mutta Suomen kohdalla tilanne saattaa olla hieman toinen. Kyselytulosten analysointi helmikuussa tullee antamaan tarkempaa tietoa siitä, merkitseekö kummius lesboille ja homoille Suomessa muuta kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa.

Soraisen mukaan perintökaaren taustaoletus on se, että elämän tärkeimmät hoivasuhteet perustuvat avioliittoon ja siinä syntyneisiin biologisiin lapsiin. Yhdessä sen kanssa, että testamentteja laativilla juristeilla on usein heikohko tietämys queer-ihmisten suhteiden todellisuudesta tämä saattaa olla ongelmallista seksuaalisesti marginalisoitujen ryhmien kannalta. Siksi verkkokyselyn tuloksilla on merkitystä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta, etenkin jos vastauksia tulee kattavasti eri ryhmistä, jolloin mahdolliset ongelmat saadaan esille.

– Kyselyn voi täyttää täysin nimettömästi, mutta sen loppuun voi jättää yhteystiedot mikäli haluaa tulla henkilökohtaisesti haastatelluksi. Teen haastatteluja eri puolilla Suomea ja Ruotsia tänä ja ensi vuonna, Sorainen kertoo.

Verkkokysely on auki perjantaihin 29.1.2016 asti. Projektin rahoittaa Suomen Akatemia.

Linkki kyselyyn täällä: https://www.sogosurvey.com/k/TsUTSSVsTsPsPsP

Facebook-ryhmä:
https://www.facebook.com/queerwills/

Projektin webbisivu: http://antusorainen.com

Linkki englanninkielisiin blogiteksteihin queer-perinnöistä ja -testamenteista: http://revaluingcare.net/inheritance-system-and-care-queer-will-writing/

Yhteystiedot:

Antu Sorainen
Dosentti, akatemiatutkija,
Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto
Email: antu.sorainen@helsinki.fi
Puh: +358-44-5331984

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail